Here you can choose in which language you would like to read our website. We are using Google Translate when translating content on this website.

close

Oikeus käyttää kansallista vähemmistökieltä

Ruotsin kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisyhteyksissä. Tällä sivulla on tietoa kielellisistä oikeuksista ja vaatimuksista, joita omalle kunnalle ja muille viranomaisille voi asettaa.

Sinulla on oikeus käyttää suomea, meänkieltä ja saamea asioidessasi viranomaisten kanssa.

Ruotsin eduskunnan päätöksen mukaan Sinulla on huhtikuun 1. päivästä 2000 lukien oikeus käyttää suomenkieltä, meänkieltä sekä saamenkieltä yhteyksissäsi viranomaisiin.

Mainittuja kieliä käytettäessa on kyseisten asioiden alueellisesti tai jollakin muulla tavoin liityttävä allamainittuihin Norrbottenin kuntiin.

Suomen ja meänkieltä koskevien asioiden on täten jollakin tavoin liityttävä Haaparannan, Jällivaaran, Kalixin, Kiirunan, Luulajan, Pajalan tai Övertorneån kuntiin. Saamenkieltä koskevien asioiden on liityttävä vastaavasti Arjeplogin, Jällivaaran, Jokkmokkin tai Kiirunan kuntiin.

Asioidessasi tällaisissa asioissa viranomaisten kanssa voit käyttää suomea, meänkieltä tai saamea kirjallisissa tai suullisissa kontakteissasi. Tämä merkitsee myös sitä että kyseisen viranomaisen on vastattava samalla kielellä suullisesti kysymyksiisi ja pyynnöstäsi myös suullisesti kääntää päätöksensä.

Kyseiset viranomaiset saavat määrätä ajankohdan ja paikan kyseisillä kielillä käytäville puheluille ja henkilökohtaisille käynneille.

1. tammikuuta 2010 Ruotsissa tuli voimaan uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Kansallisia vähemmistöjä ovat sen mukaan juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionjokilaakson suomenkieliset. Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš, romani, saame, suomi ja meänkieli.

Kaikkia kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä
Laissa sanotaan, että kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä. Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla on oltava oikeus oppia omaa vähemmistökieltään ja kehittää ja käyttää sitä. Viranomaisten on kuunneltava kansallisia vähemmistöjä ja otettava huomioon niiden kielelliset tarpeet.

Viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa kansalliseen vähemmistöryhmään kuuluvaa tämän oikeuksista katsomatta siihen, mitä vähemmistökieltä hän puhuu tai missä päin Ruotsia hän asuu.

Meänkielen, saamen ja suomen oikeudet ovat erityisen vahvat
Erityisen vahvat oikeudet on niillä, jotka puhuvat meänkieltä, saamea tai suomea ja asuvat hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa. Sivun lopussa on luettelo, josta näkee, kuuluuko oma asuinkunta hallintoalueeseen.

Jos asuinkunta kuuluu hallintoalueeseen, on yhteydenpidossa viranomaisten kanssa oikeus käyttää omaa kieltään. Viranomaisten on annettava vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti kielellä, jota asiakas itse on käyttänyt.

Asuinkuntaansa voi pyytää järjestämään lasten- ja vanhustenhoidon joko kokonaan tai osittain meänkielellä, suomeksi tai saamen kielellä.

Jos asuinkunta on Arjeplog, Haaparanta, Jokkmokk, Jällivaara, Kiiruna, Pajala tai Övertorneå oikeus käyttää vähemmistökieltä koskee myös yhteydenpitoa tuomioistuimiin.

Vaikka asuinkunta ei kuulu hallintoalueeseen, voi viranomaisilta pyytää, että saa meänkielistä, suomenkielistä tai saamenkielistä vanhustenhoitoa, jos käytettävissä on samaa kieltä puhuvia työntekijöitä. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, että kielitaitoista henkilökuntaa on siellä, missä sitä tarvitaan.

Asuinpaikkaan katsomatta on valtiopäivien oikeusasiamiehille, oikeuskanslerille, vakuutuskassaan, verovirastoon ja syrjintäasiamiehen virastoon aina voitava kirjoittaa meänkielellä, saameksi ja suomeksi.

Näiden puoleen voi kääntyä
Jos asuinkunta tai muut viranomaiset eivät näytä noudattavan lakia, voi yhteyden ottaa Tukholman läänin lääninhallitukseen tai Saamelaiskäräjiin, joiden tehtävänä on huolehtia siitä, että lakia noudatetaan. Saamelaiskäräjät vastaavat saamen kielestä ja Tukholman lääninhallitus muista kielistä.

Lisätietoja, linkki


Skriv ut


På overtornea.se använder vi cookies för besöksstatistik och för vissa funktioner i syfte att förbättra och förenkla användarupplevelsen av vår webbplats. Genom att fortsätta använda webbplatsen godkänner du vår användning av cookies.

Läs om webbplatsen. Läs mer om cookies.